torstai, 9. elokuu 2007

ELÄMÄÄ, ELÄMÄÄ

Tähän on tultu.

Pitkä parisuhde, elämän ylä- ja alamäkiä, rakkautta ja romantiikkaa, tuskaa ja surua, onnea ja iloa.

Elämää.

Takana pian 17 vuotta yhteistä elämää teinirakkauden kanssa. Yhteen hitsautunut maailma, jossa molemmilla aikuisilla kuitenkin oma elintila.

Arkea siivittää neljä Elämän Ihmettä, jotka tuottavat päiviin ääntä, vauhtia, hellyyttä, naurua, iloa, mustelmia, helliä hetkiä, tuutulauluja, sylituokioita, ihmetyksiä. Neljä ihmettä täynnä Iloa.

Ja ne Neljä Ihmettä ovat meidän verta ja lihaamme. Meidän maailmaan saattamat omat ihmeet. 

lauantai, 15. helmikuu 1992

VANHOJEN TANSSIT

Pari oli tietenkin valmis. Oma Rakas.

Rakkaus oli edelleen rypytön. Yhdessä treenasimme hampaat irvessä Wiener-valssia ja Kehruuvalssia ja laskimme rytmiä teinipoloneesissa.

The Mies katkaisi siihen asti niskaaansa koristaneen upean takatukan enkelinkiharoineen pois. Miehistyi, mokoma. Amisviikset olivat edelleen olemassa :) Pienet ja hentoiset, tosin.

Teetin vanhojentanssipukuni tutulla ja mies oli uskollisesti mukana mittauksissa ja sovituksissa. Miehelle löytyi upea saketti kaikilla mausteilla YLE:n puvustosta. Olimme hieno pari.

Sen verran on aika kadottanut muistoja, etten muista, missä olimme jatkoilla. Taisimme kokoontua isolla porukalla keskustan kuppilaan tanssimaan.

Mutta yksi iso vaihe elämässä oli taas yhdessä juhlittu.

lauantai, 26. lokakuu 1991

ONNENI OOT

Kevyesti niin nyt
mä astelen
lämmin tunne on
täyttänyt sydämen
tästä kaikesta kiittää
mä saan yksin sua
tää tunne
kantaa mua

susta voimaa niin paljon
aina saan
olet kallein aarteeni
päällä maan
nyt askel kevyt on
ja mieli huoleton

maailma saa mennä
menojaan
pyöriköön vaikka
paikallaan
mä en piittaa
ei vaivaa mua
ei surut, murheet
kun ajattelen sua

sä onneni oot ja
unelmain
susta voimaa saan
sä muutit kaiken näin
parhain päin

sut illan tullen suljen
hellään syleilyy
sulle kaiken annan ja
enemmän
ja jos sallit tään
mä luokses jään

Kevyesti niin nyt mä
astelen
lämmin tunne on
täyttänyt sydämen
tästä kaikesta kiittää
mä saan yksin sua
tää tunne
kantaa mua

susta voimaa niin
paljon aina saan
olet kallein aarteeni
päällä maan
sä onneni oot ja
ainoain
sut jos pitää saan
omanain
sä onneni oot
rakkaimpain

lauantai, 26. lokakuu 1991

KIHLOIHIN

Oli siitä joskus puhuttu. Hiljaa hymisty ajatukselle vaihtaa sormuksia.

Alkusyksystä päätimme, että kihlat vaihdetaan. Marssimme kultasepänliikkeeseen ja valitsimme budjettiin sopivat sileät kihlasormukset. Kaiverrukset tilasimme, päivämäärän päätimme.

Mies, vaikka ihana Renttu onkin, on periaatteen mies. Mies istui saunan lauteilla appiukkonsa kanssa ja rohkeutensa keräten toimi perinteisesti ja kysyi appiukolta lupaa kihlata minut. Voi Romantiikka sentään. Ihanaa se oli, joskin isäni mielestä hyvin hämmentävää. Esikoinen menossa kihloihin, hyvän miehen kanssa, mutta niin nuorena.

Appiukko sanoi Miehelle miettivänsä asiaa, mutta suostui.

Anopilleni isäni tosin sanoi, että eikö tässä vaiheessa olisi kuitenkin tuohisormukset riittäneet, mutta kerrankin isäni, vaikka viisas mies onkin, oli väärässä.

Kihlat vaihdettiin lokakuussa mökillä, koulun syysloman aikaan. Saunoimme ja saunan jälkeen takkatulen ääressä pujotimme toistemme sormiin kultaiset ikuisuuden merkit.

perjantai, 2. elokuu 1991

Mission: AURINKOON

Koko kesän uurastimme töissä. Tein 2-vuorotyötä, samoin Renttu ja lisäksi teimme iltasiivousta ja minä olin tarvittaessa miehen työpaikalla kiireapulaisenakin. Symbioosi ulottui myös talousasioihin ja avasimme yhteisen tilin, jolle tienestit ohjattiin.

Tavoite työnteossa oli selkeä, äkkilähdöllä etelään.

Saimme varattua Lomamatkoilta elämämme ensimmäisen yhteisen etelänmatkan, 2 viikkoa uutuuskohteeseen Rethymnoniin Kreetan saarella. 2-kerroksinen paritalohuoneisto, meren rantaan 30 metriä, iso aurinkoterassi. Mahtavaa. Hinnankin muistan. 2195 markkaa / henkilö. Ja ihan itse se maksettiin.

Kyllä moni kummasteli. Silloin se taisi olla aika tavatonta, että nuoret ihmiset lähtevät niin ennakkoluulottomasti reissuun. Kummastelujakin kuului: Annatteko todella heidän lähteä, noin nuoria kun ovat??

Se kaksiviikkoinen oli aivan mahtava kokemus! Vuokrasimme maastopyöriä muutamaksi päiväksi, joilla huristelimme kaupungin sekavassa liikenteessä. Kiersimme saarta tukat hulmuten Viragolla, etsimme upeita rantoja ja olimme oikeasti kiinnostuneita myös nähtävyyksistä, vaikka nuori olimmekin. Kiersimme kaupungissa mm Fortezzan linnoituksen ja prätkäreissulla Knossoksen raunioilla, Kritsan kylässä ja Agios Nikolaoksessa asti.

Nuoret ja Rakastuneet. Vielä matkan jälkeenkin... jos mahdollista, vielä enemmän rakastuneina.